Kantelekonsertti Ilomantsissa runolaulaja Simana Sissosen pirtissä 5.7.2020 klo 13

24. kesäkuuta 2020

Arja Kastinen soittaa museokanteleiden kopioilla ja kertoo soittimien ja musiikin taustoista Ilomantsissa Sissolan pirtillä (Mekrijärventie 22, Ilomantsi) sunnuntaina 5. heinäkuuta klo 13.00.

Simana Jyrinpoika Sissonen (1786–1848) oli merkittävän tietäjä- ja runolaulajasuvun ehkä viimeinen suuri runolaulaja.

Julius Krohnin mukaan Simana Sissonen ”kohosi niinkuin honka viidakossa kaikkein Suomen puoleisten runontaitajain yli, niin hyvin osaamiensa runojen paljoudessa kuin myös täydellisyyden kautta”.

Hän oli myös väkevä tietäjä, jonka kerrotaan taitojensa ansiosta saaneen muita metsä- ja kalamiehiä paremmat saaliit. Eräretkien nuotiotulet olivatkin paikkoja, joissa Simanan kerrotaan useinmiten eepisten runolaulujen sankarilauluja illan ratoksi laulaneen.

[Ks. Haavio, Martti 1985 [1943]: Viimeiset runonlaulajat. Porvoo – Helsinki – Juva: WSOY, 146–158.]

Sissosten sukuseura ja Mekrijärven Sissolan kannatusyhdistys ylläpitää Simana Sissosen vanhaa kotipaikkaa Ilomantsin Mekrijärvellä. Sissosten sukuseura järjestää myös heinäkuun 5. päivän konsertin, jossa kuullaan runolaulajien kanteletta.

Konsertin musiikki linkittyy aikaan ennen säkeistömuotoa ja useita oktaavialoja käsittäviä soittimia. Aikaan, jossa runolaulajat ja tarinankertojat lumosivat kuulijansa tuntikausiksi ja lauloivat maailman, joka kykeni liikuttamaan niin kertojansa kuin kuulijansakin kyyneliin saakka.

Tässä maailmassa kantele oli soitin nro 1.

Esimerkiksi Vornasten ja Shemikkojen suvuissa usea suuri tietäjä-runolaulaja oli myös kanteleensoittaja. Lönnrot kirjoitti vuonna 1838 Koveron (silloista Ilomantsia) seudulla kanteleita olevan joka talossa.

[Ks. Malviniemi, Rauno 1996: Iro-neidon pojat. Vornasten suvun runonlaulajat ja kanteleensoittajat. Helsinki: Vornasen sukuseura. ♥  Malviniemi, Rauno 1997: Tapion tuvilla. Shemeikkain runonlaulajat ja kanteleensoittajat. Shemeikka Sukuseura. Kuopio: K-P Paino. ♥  Wartiainen, Eliel 1987 [1923]: Shemeikka. Joensuu: Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy. ♥  Lönnrot, Elias 1993: Valitut teokset 5. Muinaisrunoutta. Toim. Raija Maijamaa. Helsinki: SKS, 156.]

Kanteletta käytettiin sekä soolosoittimena että runolaulun säestämiseen. Kanteleen tiedetään toimineen myös laulaja-tietäjän puoltajan asemassa, jolloin kanteleella on (toisen laulajan sijasta) toistettu päälaulajan säe.

Simana Sissosta ei mainita kanteleensoittajana, mutta Simanan pikkuserkun; Jyrki Sissosen, sanotaan säestäneen kanteleellaan Simana Sissosen, Simana Huohvanaisen ja Ontrei Huohvanaisen yhteistä runolaulua. Jyrkillä tiedetään olleen 5- ja 8-kieliset kanteleet.

Soolosoitossa kanteleen tärkein funktio on runolaulukulttuurissa mitä luultavimmin ollut ns. oman mahdin soitto, omien tuntojen kuvaaminen musiikin keinoin improvisoiden. Tätä musiikkia kuullaan tulevassa Sissolan konsertissa.

Sissolan konsertissa esitellään 7 kpl 5–15 -kielisiä kanteleita, joista osa on tarkkoja, osa hieman muunnettuja kopioita 1800-luvun ja 1900-luvun alun museokanteleista. Ennen musisointia Arja kertoo hieman kunkin soittimen historiasta sekä niiden rakenteellisista erityispiirteistä. Konsertin jälkeen yleisöllä on myös mahdollisuus kokeilla soittimia.

Sen lisäksi, että taitava runolaulaja muisti ulkoa käsittämättömän määrän aiemmin oppimiaan säkeitä, hän pystyi myös luomaan laulun aikana uusia säkeitä tai tekemään kokonaan uusia lauluja kokemistaan tapahtumista. Samoin kanteleensoittajat omaa mahtia soittaessaan improvisoivat sen hetken tunnelmiaan käyttäen vanhoja asteikkoja ja vanhemmilta soittajilta oppimaansa soittotekniikkaa.

Kansanmusiikintutkija Armas Otto Väisänen nimesi tämän vanhan kanteleensoittotekniikan yhdysasentoiseksi näppäilytekniikaksi. Väisäsen vuosina 1916 ja 1917 Raja-Karjalaan ja vuonna 1919 Aunuksen Karjalaan tekemien tutkimus- ja tallennusmatkojen ansiosta runolaulukulttuurin ainutlaatuinen kanteleensoittotekniikka on pystytty herättämään henkiin ainakin osittain.

Kun 2000-luvun kanteleensoittaja soittaa omaa mahtiaan, omia mielikuvitelmiaan, se väistämättä linkittyy myös hänen omaan aikakauteensa. Tulevan konsertin tavoitteena ei siis ole kirjaimellisesti demonstroida 1800-luvun karjalaista kantelemusiikkia. Tavoitteena on kuvata kyseisen kantelemusiikin estetiikkaa, jota voi lämpimästi suositella myös 2000-luvun ihmiselle.

Tervetuloa Sissolaan!