Sibelius-museon pienkanteleita

Ajankohtaista

05. heinäkuuta 2024

Vuosina 2015–2017 valokuvasin ja mittasin kaikki silloiset Sibelius-museon kanteleet. Viisikielisten kanteleiden tiedot julkaisin vuonna 2019 (ks. Tutkimus -sivun alalaita)

Nyt julkaisin vastaavat kuvat ja tiedot viisikielisiä suuremmista pienkanteleista Sibelius-Museossa vuonna 2017 (klikkaa oheista kuvaa):

57-sivuisella pdf-tiedostolla esitellään yhdeksän keskenään varsin erilaista soitinta.

Sibelius-museon kantele SM1910.

Soittimista kaksi on Carlo Bergmanin jäämistöstä. Näistä toinen vaikuttaisi olevan vanhempi, rakenneratkaisuiltaan hieman tavallisuudesta poikkeava koverokantele mahdollisesti jostain Venäjältä (SM1910) ja toinen on Bergmanin valmistama kopio Museoviraston kanteleesta K8340 (SM473).

Sibelius-museon kantele SM473. Kuva: Arja Kastinen.

Teppo Revon valmistama kantele SM579.

 

 

 

 

 

Kolmas koverokantele (SM579) on inkeriläisen Teppo Revon valmistama 12-kielinen.

Lisäksi mukana on kaksi rakenteeltaan pien- ja suurkanteleiden väliin sijoittuvaa yksilöä:

Elias Lönnrotin rakentama kantele SM95

Elias Lönnrotin hieman poikkeava malli ns. jokamiehen kanteleesta (SM95) sekä koristeellinen 13-kielinen (SM811). Rakenteeltaan jälkimmäistä vastaavat yksilöt löytyvät myös sekä Porvoon museon (BM293) että Museoviraston varastoista (KF2183).

Theskeff-suvulle kuulunut kantele SM811

Laatikkoon rakennettu psaltteri SM358

 

 

 

 

 

Erikoinen soittimen koppa Taivassalosta SM124

 

Joukossa on myös suorakaiteen muotoiseen laatikkoon rakennettu 13-kielinen puolisuunnikkaan muotoinen psaltteri (SM358) sekä omaperäinen, kieletön soitin Taivassalosta (SM124).

Virolainen kuusikielinen SM887

Lisäksi Sibelius-museossa on uudempi, vuonna 1995 museoon lahjoituksena saatu virolainen 6-kielinen kannel (SM887) sekä kokeellinen, Heikki Linjaman rakentama 7-kielinen ”lautakantele” eli suorakaiteen muotoinen lauta, johon on kiinnitetty kielet (SM965).

Heikki Linjaman rakentama ”lautakantele” SM965